Tekijänoikeudet tutuiksi

Sanni Vuorinen
5.11.2020
SpotifyApple PodcastsGoogle PodcastsTransistor.fm

Digitaalisuuden myötä kulutettava sisällön määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Varsinkin sosiaalinen media vilisee kuvia ja videoita ja kuka tahansa voi jakaa sisältöä seuraajilleen. Sisällöllä ja sen laadulla lähes kilpaillaan; kenellä on kauneimmat kuvat, hauskimmat meemit ja kuka keksii seuraavan viraalin ilmiön. Sisällön lisääntyessä ja digitaalisen ympäristön paisuessa, on rajoillakin tapana hämärtyä. Vanhat kunnon tekijänoikeudet pätevät kuitenkin myös sosiaalisen median villissä lännessä.

Tämä kirjoitus tekijänoikeuksista käynnistää uuden juttusarjamme, joka kantaa nimeä Get off the wheel. Tarjoamme pohdintoja oravanpyörän ulkopuolelta ja herättelemme ajatuksia siitä, miksi ja miten markkinointia ja viestintää tehdään. 


MITÄ OVAT TEKIJÄNOIKEUDET?

Tekijänoikeudet kattavat laajan alan ja niiden tarkoituksena on ennen kaikkea suojata luovaa työtä ja sen tekijöitä. Niiden ansiosta kunnia ja palkkio menevät sinne, minne kuuluukin. Tekijänoikeudet antavat tekijälle oikeuden määrätä oman työnsä käytöstä ja sen jakamisesta. Niillä voidaan suojata niin kuvia kuin kirjoitettua tekstiä, mutta myös esimerkiksi tietokoneohjelmia. 

Tekijänoikeus ei kuitenkaan anna yksinoikeutta ja suojaa johonkin ideaan, vaan pelkästään konkreettiseen, persoonalliseen toteutukseen. Monesti käytetty esimerkki on se, että kirjailijalla on tekijänoikeus teokseensa kokonaisuudessaan, mutta ei esimerkiksi tekijänoikeutta siihen juonenkäänteeseen, että hovimestari paljastuu murhamysteerin päätekijäksi. Hovimestari saa toimia vapaasti päätekijänä muidenkin salapoliisiromaaneissa. 

Tekijänoikeus ei ole asia, jota haetaan omalle teokselle. Se on olemassa heti, kun teos on olemassa. Tämän jälkeen muilla ei ole olemassa automaattisia käyttöoikeuksia toisen tekemään työhön, ilman tekijän myöntämää lupaa. Ja luvan myöntämisen jälkeenkin, tulee teoksen alkuperäinen tekijä merkitä julkaisuun asianmukaisella tavalla. 

Nykyisin visuaalisuus on vahva osa viestinnän ja markkinoinnin arkea, joten houkutus kuvittaa esimerkiksi blogikirjoituksia tai uutiskirjeillä netistä löytyvillä kuvilla voi olla suuri. Tekijänoikeuksien kannalta paras vaihtoehto on ottaa ja editoida kuva itse. Mutta jos tämä ei ole mahdollista, on Internet onneksi täynnä erilaisia kuvapankkeja. Mutta myös kuvapankkien kanssa kannattaa olla tarkka  ja tupla tarkastaa kuvan käyttöoikeudet ja lisenssit. 


CREATIVE COMMONS

Useimmat kuvapankkien sisällöt on määritelty Creative Commons -lisenssien alle. Erilaiset lisenssit myöntävät erilaisia lupia ja sääntöjä kuvien käyttöön ja Creative Commonsin alta näitä lisenssejä löytyy viisi kappaletta. Eri lisensseillä voidaan määritellä esimerkiksi sitä saako kuvaa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen, tarvitseeko tekijää mainita tai saako teoksen alkuperäistä ilmenemismuotoa muokata.


NUORALLA TANSSIMISTA JA TARKKAA SISÄISTÄMISTÄ

Tekijänoikeuksiin tarkemmin perehtyessäni opin itsekin lisää. En ollut tajunnut, että ottaessasi esimerkiksi tuotekuvia yhteistyöjulkaisuun näyttävän graffititeoksen edessä, saatat syyllistyä tekijänoikeusrikkomukseen. Hyödyt siis jonkun toisen teoksesta kaupallisessa mielessä ilman, että olet kysynyt ja saanut tekijältä luvan siihen. Vaikka esimerkiksi graffitit tai vaikkapa arkkitehtuuri on lähes vapaasti nähtävissä, eivät ne ole julkista omaisuutta. 

Myös esimerkiksi Instagramin meemisivut taiteilevat tekijänoikeuksien rajamailla. Kuinka monen sivun idea pohjautuu siihen, että jaetaankin vain muiden tuottamaa, Internetistä löydettyä hauskaa sisältöä? Meemeistä on väännetty jopa Euroopan parlamenttia myöten, mutta lopullisen tuomion jälkeen meemejä saa jakaa ja tehdä, kunhan se ei tapahdu kaupallisessa mielessä. Meemeissä perimmäinen tekijänoikeuskysymys perustuu vahvasti siihen, että meemien pohjalla käytetään usein jonkun muun tuottamaa materiaalia, esimerkiksi kohtausta elokuvasta tai still-kuvaa animaatiosta. 

On myös tärkeää muistaa, että vaikka itse esiintyisit kuvassa, ei se tarkoita, että kuvan oikeudet siirtyisivät sinulle, vaan ne pysyvät kuvan ottajalla. Myös tällöin on syytä kysyä lupa, jos mielit julkaista kuvan oman naamastasi. Niin hullunkuriselta kuin se saattaa välillä tuntuakin. 

Juuri nousi kohu siitä, kuinka sosiaalisesti median parissa työskentelevä henkilö on julkaissut muiden ottamia kuvia ilman, että näihin on kysytty lupa tai julkaisun yhteydessä olisi mainittu, että kuvat ovatkin jonkun toisen ottamia. Tekijänoikeuden parissa ei toimi taktiikka “jos en toisin mainitse”. Vastuuta ei voi sysätä seuraajille toteamalla esimerkiksi, että “enhän ole väittänytkään ottaneeni kuvia”. Jos kuva ovat profiilissasi, on olettamus, että niihin on lupa ja oikeus. Tekijänoikeuksien noudattaminen on aina sisällön käyttäjän ja jakajan vastuulla, ei milloinkaan katsojan tai edes alkuperäisen teoksen tekijän.


Lopuksi lyhyt muistilista

  1. Varminta on tuottaa kaikki sisältö itse
  2. Jos lainaat jonkun teosta, muista kysyä siihen lupa
  3. Kun olet saanut luvan teoksen lainaamiseen, muista kysyä haluaako tekijä nimensä mainittavan julkaisun yhteydessä


Muistetaanhan kaikki siis tekijänoikeudet ja niiden merkitys. Näin meillä on jatkossakin kukoistava kulttuuri ja mahdollisuus sen oikeaoppiseen kuluttamiseen. 

Lähteet:

Tekijänoikeus.fi (2020). Mitä on tekijänoikeus? https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/

TTKV (2020). Tekijänoikeus. https://ttvk.fi/tekijanoikeus


Sanni Vuorinen

Yksityiskohtien rakastaja, rauhallinen pohdiskelija ja tunnollinen organisoija.
Sanni VuorinenSanni VuorinenSanni Vuorinen
0%
100%